when looking for a dream

Elämässäni on viimeaikoina tapahtunut paljon muutoksia. Ensimmäinen muutos oli se että päätin lähteä opiskelemaan Alavuden lukioon, joka tarkoitti muuttoa, mikä myös oli iso muutos. Jouduin myös lopettamaan Uotilan ratsastukoulussa, sillä välimatka oli niin pitkä että matkustaminen joka viikonloppu kotiin olisi tullut hyvin kalliiksi. Aion kuitenkin tulevaisuudessakin käydä siellä aina silloin kun olen käymässä kotona.
Aloitin siis tiistaina 14.8.2012 Alavuden lukiossa. Lukio on lähtenyt käyntiin hyvin ja viellä ainakin olen perillä asioista :D Uusia kavereita minulla ei vielä paljoa ole, mutta toivottavast pääsee pian mukaan piireihin ;)

Aloitin alavuden ratsastuskoulussa tiistaina 14.8, jolloin koulukin alkoi ja menin ensimmäisellä tunnillani Filoulla. Filou on ihana musta risteytysponi-ruuna. Säkää ponilla on n. 147cm. Tunnilla teimme sulkutaivutuksia ympyrällä. Filou tuntui hyvältä alkuverkassa ja sain sen koottua aika hyvin avuilleni heti alku-tunnista. Pikkuhiljaa Filu alkoi rentoutua ja myödätä niskasta ja pian se jo porskutti eteenpäin kauniissa muodossa. Alkuravien jälkeen lähdimme työskentelemään laukassa. Aluksi Filoun laukka tuntui hassulta, miltein nelitahtiselta. Sitten Hiltsu ( opettajamme) neuvoi että Filulla pitää mennä aika "lujaa" että laukan saa pyörimään kolmitahtisena. Kun aluksi vähän kaasuttelin kevyessä istunnassa ja laukka alkoi pyörimään, istuin alas ja yritin koota laukkaa istunnalla ja pienillä puolipidätteillä ja melkein säikähdin kun yhtäkkiä ponin kaula katosi edestäni ja tuntui kuin poni olisi kasvanut viisi senttiä korkeutta, kunnes huomasin että poni kulkikin vain oikein päin ja käytti hyvin selkäänsä. Tuo kuvaus kuulosti todella.... hmmm... mielenkiintoiselta mutten osaa kuvailla sitä paremmin :D
kuitenkin tunti meni todella hyvin ja saimme todella hyviä sulku-pätkiä. Olin sekä Filuun että myös itseeni tyytyväinen.

Saman viikon torstaina minulla oli taas tunti ja menin Bella- nimisellä ponilla. Minusta siis tehtiin poniratsastaja :D Bella oli "hiukan" erilainen kuin Filou. Bella oli aluksi jännittynyt ja vastusti pientäkin tuntumaa suuhun. Yritin siis itse keskittyä herkkään tuntumaan ja myötäilin ponille aina kun se hiemankin laski päätä ja alkoi hakea muotoa. Ei mennyt kauaakaan kun poni jo ravasi nätisti oikeinpäin ympyröillä ja suoralla uralla. Välillä se yritti nostaa päätä ja notkistaa selkää, mutta kun pidin tuntuman ja ratsastin pohkeilla eteen, Bella hyväksyi taas tuntuman. Laukassa poni... no.. vähän kuumui ja laukka meni välillä paikalleen hyppimiseksi kun yritin siirtää raville. Teimme pohkeenväistöjä, joista nosto kulmassa ja siirtyminen seuraavan pitkän sivun loppuun. Bella alkoi välillä ennakoimaan ja jatkuvien nostojen innoittamana kuumui hyvin paljon. Kun ponin sai taas rauhoittumaan ja avuille, siitä tuli todella miellyttävä ratsastaa.

Seuraavan viikon tiistaina hypättiin. Menin Bellalla taas, ja totta puhuen aluksi minua hieman jännitti, kun poni oli edellisellä kerralla ollut niin kuuma ja hyppääminen useimmiten sai hevosia vielä innokkaammiksi ja kuumiksi. Alkuverkka meni suht rauhallisesti ja laukatkin Bella pysyi kontrollissa, vaikka välillä vähän lujaa mentiin. Kun ruvettiin hyppäämään poni tuntui innokkaalta, mutta pysyi kiltisti lapasessa. Aluksi sen hypyt tuntuivat hassuilta, minullakin kun oli ollut hyppytaukoa. Mutta kun poniin pääsi ns. "jyvälle" se tuntui mahtavalta hypätä. Radanpätkät menimme kuulemma tosi tasaista laukkaa ja hypyt näyttivät kuulemma hyviltä. Jopa käteni olivat hyvin hypyissä mukana. Bellasta tuli hypättäessä mieleen Santtu, yksi uotilan enkeliponeista. Se laukkasi hyvätempoista, matkaa taittavaa laukkaa ja imi esteelle vahvasti. Tykkäsin tosi paljon hypätä Bellalla ja lopuksi hyppäsimme yhden 70cm radan. Esteet olivat vielä " pieniä" toistaiseksi, kun se oli ryhmän ensimmäinen estetunti kesätauon jälkeen.

Saman viikon torstaina minusta taas tehtiin hevostyttö. Menin tallin yhdellä taitavimmalla hevosella Nipalla, jolla puuttuu toinen silmä. Se oli aluksi aika kammottavaa, mutta siihen tottui. Nipa osaa siis korkeatasoista koulua. Se osaa laukanvaihtoja joka toisella ja osaisi jokaisella, mutta ratsastaja ei kuulemma ole tarpeeksi nopea. Nipa osaa myös laukkapiruetin mutta sillä ei ole tarpeeksi lihaksia pitää itseään ryhdissä ja liikkua tehtävän vaatimana. kuitenkin siis tunnilla menimme "vastaväistöjä" eli normaali väistö, mutta asetus liikkeen suuntaan. Ne sujuivat tosi hyvin hyvällä hevosella. Nipalla kun kokoa on yli 170 cm, minusta tuntui ettei hevonen ottanut minua kirppua siellä ylhäällä ihan tosissaan. Nöyrästi kuitenkin teki vaaditut tehtävät. Laukka oli, niinkuin Hiltsu varoitti, oikea kulttuurikokemus. En ole Rallin ( Mr. President, uotilan yksi menehtyneistä hevosista) jälkeen ollut missään niin isossa laukassa, eikä rallin laukkakaan ollut niin isoa kuin tuolla suurella kirjavalla ruunalla. En oikein osannut istua Nipan laukassa, mutta pakko on sanoa että Nipan ravissa istuntani oli parhaimmillaan. En ikinä ennen ollut osannut istua suuren hevosen ravissa hyvin. Nyt kyljet pysyivät samanpitusina ryhti suorana ja lapaluut lähekkäin, rinta "ylhäällä"
Tunti taisi sujua aika hyvin, kun Hiltsu tunnin jälkeen, hoidettuani Nipan, pyysi minua valmennuksiin. Siis MINUA. Se oli ihan käsittämätöntä! Joka toinen keskiviikko tulee ulkopuiolinen estevalmentaja (<3) ja joka toinen keskiviikko taas ulkopuolinen kouluvalmentaja. Minun piti kuitenki ensin puhua äitin kanssa siitä, kun toinen tuntini pitäisi ottaa pois, kun valkku olisi vähän kalliimpi. Kuitenkin äitin kanssa sovin asiat jo samana iltana ja ensiviikon tiistaina sovimme asiat että voi olla, että jo ensiviikolla pääsen valmentautumaan. Olen niiiiin innoissani! :)
Olen käymässä tänä viikonloppuna kotona ja lauantaina ehkä ratsastamaan uotilaan, jos tilaa mutta joka tapauksessa olen uotilaan menossa :)
Tuli nyt vähän "tylsä" blogipäivitys, muttakun kuvia ei ole kun en tunne täältä ketään, joka voisi tulla kuvaamaan tuntiani, mutta toivottavasti pian kavereita löytyy :)