Musta joulu... hyvästi Isopappa

Jouluaattona 2012 rakas isopappani vaihtoi ajan ikuisuuteen ja lähti taivaaseen. Ikävä ja suru ovat sanoinkuvaamattomia... Kuinka joku, joka on aina ollut täälä luonani ja tukenani on yhtäkkiä poissa...
Nyt jäljellä on vain lämmin ajatus ja kauniit muistot joita vain aika enää kultaa.
melkein 17 vuotta oon ollu papan pikku tyttö. Olin papan ensimmäinen pojanpojanlapsi ja pojanpojantyttö...
On niiin mahtavaa että olen saanut tuntea oman isoisoisäni! Rakas isopappa joka ei ikinä hermostunut tai korottanut ääntään on yhtäkkiä poissa. Muistan kaikki lapsuuden yhteiset hetket! Kuinka navetan takana oltiin mansikkamaalla ja istuin papan polvella ja söin mansikoita hänen kädestään... ja kuinka tuvassa vein pikkuisen tuolin takkaa vasten, sohvaa vastapäätä ja heittelimme palloa toisillemme. Kaikki kauniit muistot, eikä enää uusia tule... Oli ihanaa että isopappa ehti nähdä edes alkuosan elämästäni; syntymäni, ristiäiset, 16 joulua ja 16 syntymäpäivää, ripillepääsy ja kasvamisen!
Kaikista "ihaninta" tässä on se, että isopappa sai viettää viimeiset hetket rakkaiden ihmisten ja sukulaisten keskuudessa. Viimeinen joulu! Onneksi enkeli malttoi odottaa Isopappaa sen verran että ehti viettää vielä yhden joulun. Nyt hän katselee jouluamme taivaasta ja hän on aina sydämissämme <3
Hyvää uuttavuotta sinne taivaaseen rakas isopappa <3
~Anna~